10.2.2019

Asperger ja BDSM

Keskustellaanko hetki Aspergerista? Jotta selittäminen olisi hiukan helpompaa, olen liittänyt alle seuraavan tekstin Autismiliiton (linkki) sivuilta. Se avaa oikein hyvin asiaa.


Aspergerin oireyhtymä (F84.5)

Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia toimintarajoitteita. Monille diagnosoidulle Aspergerin oireyhtymä on myös tärkeä osa heidän identitettiään: Se ei ole tauti tai sairaus, josta pitäisi "parantua." Autismikirjosta puhuttaessa käytetään sanaa "kirjo" kuvaamaan sitä monimuotoisuutta ja yksilöllistä vaihtelua, jota tällä kirjolla esiintyy. Asperger-henkilöt näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut. Heidän älykkyytensä on keskitasoa tai sen yläpuolella. Aspergerin oireyhtymään ei liity samalla tavoin oppimisvaikeuksia kuten autismiin. Siitä huolimatta asperger-henkilöt saattavat tarvita erityistä tukea arkeensa. Tämä korostuu etenkin silloin, kun henkilöllä on liitännäisiä diagnooseja. Autisminkirjon diagnoosit eivät yleensä näy ulospäin ja henkilön käyttäytymistä voidaan monesti tulkita väärin. Koko autismikirjolla on havaittavissa joitain yhteisiä tunnistettavia piirteitä, mutta se miten autismi ilmenee on hyvin yksilöllistä.


Kaikilla autismikirjon henkilöillä ilmenee vaikeuksia

Sosiaalisessa kommunikaatiossa

Aspergerin oireyhtymässä henkilöillä on vähemmän vaikeuksia itse kielen tuottamisessa, mutta heillä voi silti olla kielen prosessointiin liittyvia vaikeuksia. Asperger- henkilö voi tulkita puhuttua ja kirjoitettua kieltä hyvin kirjaimellisesti, eikä välttämättä havaitse esimerkiksi sarkasmia. Hän voi keskustellessaan toisen kanssa ilmehtiä tai elehtiä epätavallisesti ja hänellä voi olla vaikeuksia sekä käsitellä että muistaa puhuttua asiaa.


Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Asperger- henkilöiden on vaikeampaa ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja ilmaista omia tunteitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaikeutta muodostaa ystävyyssuhteita tai työelämässä tarvittavia ihmissuhteita.Hänellä voi olla vaikeutta katsekontaktin muodostamisessa sekä erilainen tapa reagoida ilmeillä ja eleillä. Työ- ja opiskeluelämässä varsinkin varsinaisten tehtävien ulkopuolelle jäävän ”vapaa-ajan” käyttö sosiaaliseen kanssakäymiseen on haasteellista.


Sosiaalisessa mielikuvituksessa

Asperger- henkilöllä voi olla vaikeuksia mieltää erilaisia tilanteita oman kokemuspiirinsä ulkopuolelta. Tämä vaikeuttaa uusiin tilanteisiin sopeutumista ja toisten ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan tulkintaa.Hänelle voi olla vaikeaa asettua toisen ihmisen asemaan ja mieltää se, miltä toisesta tuntuu.

Aistien erityispiirteet

Asperger- henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa. Hän voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri hajuille ja mauille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, voivat asperger- henkilöstä olla kovia ja häiritseviä. Tämä voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna.

Erityiset mielenkiinnonkohteet

Monilla asperger-henkilöillä on erityisiä mielenkiinnonkohteita varsin varhaisesta iästä lähtien. Nämä kohteet voivat olla luonteeltaan pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa. Mielenkiinnonkohteet voivat liittyä esimerkiksi taiteeseen, musiikkiin, tietokoneisiin, liikennevälineisiin ja moniin muihin. Joskus mielenkiinnonkohteeksi saattaa muodostua jokin hyvin erikoinen ja epätavallinen asia. Erityiset mielenkiinnonkohteet tuotavat iloa ja onnellisuutta asperger- henkilön elämään.

Toistava käyttäytyminen ja rutiinit

Asperger-henkilö haluaa monesti pitää kiinni omista rutiineistaan sekä ennakoida tulevia asioita ja tapahtumia. Säännöt ja sopimukset voivat myös olla tärkeitä. Hän saattaa esimerkiksi haluta, että kouluun tai harrastuksiin mennään aina samalla tavalla; samalla kulkuvälineellä ja samaa reittiä.  Muutokset voivat tuntua ikäviltä, mutta niihin on helpompi asennoitua, mikäli pystyy valmistautumaan ennakolta.


Hyvä kohtaaminen auttaa onnistumaan arkielämässä ja helpottaa kanssakäymistä

Selvitä aluksi AS-henkilöltä, miten hän kommunikoi. Tarvittaessa omaiset tai muut AS-henkilön tuntevat ovat parhaita asiantuntijoita.

Kommunikoi selkeästi ja käytä konkreettista kieltä. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua.

Tarvittaessa hyödynnä kuvia ja kirjoitettuja ohjeita.

Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen.

Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, hajut, liika lämpö). Vältä turhaa puhetta. Hiljaisuus voi tarkoittaa, että henkilö prosessoi asiaa.

Älä tulkitse – kyseessä on harvoin uhma, itsekkyys tai paha tahto.

Ole suora ja selkeä. Varmista, että asiasi on ymmärretty.

Ota huomioon myös fyysinen etäisyys.


Mä olen aina ajatellut, että mussa on jokin vika mikä ei selviä koskaan. Sellainen mitä ei voi korjata ja jonka kanssa on vain opittava elämään mahdollisimman hyvin. Se on aina ihmisistä ollut hauskaa ja toisinaan jopa pelottavaa millä tavalla mä käyttäydyn ja puhun.
   Jos lähdetään liikkeelle esimerkiksi siitä, että mä en katso silmiin liki ketään. Paitsi silloin jos onnistun pakottamaa itseni, se tuntuu fyysisenä kipuna ja ei ole millään tavalla mukavaa. Se koetaan loukkaavana ja ajatellaan että mä valehtelen kertoessani jotain katsomatta silmiin. Asia ei kuitenkaan ole niin, mä en vain fyysisesti kykene siihen. Toisinaan mua on painostettu katsomaan silmiin, ja se onnistuu aina muutaman sekunnin ajan kunnes kipu tuntuu liian pahalta ja mun on pakko lopettaa. Ei siinä, kyllä mä kipua kestän, mutta kun se kipu ei ole fyysistä suoraan sanottuna. Se tuntuu paineena ja aiheuttaa tahatonta tärinää ja nykimistä.

Koskettaminen on taas eri asia, mä kaipaisin kokoajan kosketusta. Mutta mä en hyväksy ''luvatonta'' kosketusta muilta kuin tietyiltä ihmisiltä. Siihen ei ole mitään sääntöä ja se riippuu täysin tähtien asennosta. Kuulostaa hullulta, mutta pelkkä liian lähellä oleminen (ilman fyysistä kosketusta) aiheuttaa kipua. Mä en esimerkiksi halua istua tai seisoa liian lähellä mun omia vanhempiani tai veljiäni. Mutta kaverit saavat olla vapaasti ilman että se aiheuttaa mitään (hyvinä päivinä).
   Jos mä tunnen vetoa johonkin ihmiseen ja luotan siihen, mä joko haluan kokoajan itse koskea tai että se toinen osapuoli koskee mua. Eikä sillä ole väliä suuremmin, millä tavalla. Esimerkiksi pelkkä lähekkäin istuminen on tarpeeksi. Ja se aiheuttaa mulle ahdistusta jos en saa koskea tai olla kosketusetäisyydellä. Ja se on varmasti monista ahdistavaa....


No entä kipu? Jos tavalliset asiat käyvät kipeää niin miksi mä haluan kipua? Tahallaan tuotettu fyysinen kipu ei ole verrattavissa siihen mitä edellä kerroin. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
   Tahallaan toisen tuottama kipu on kiihottavaa, mä en esimerkiksi kykene tuntemaan mitään jos mun rintoja hyväillään. Mä en tarkoita että en vain kiihottuisi hyväilystä, mä en siis fyysisesti kykene tuntemaan sitä. Mä tarvitsen vähintäänkin lujan otteen, että tunnen jotain fyysisesti. Ja vaniljassa se pelottaa monia, en ymmärrä miksi. Jos jonkun on saanut suostuteltua esimerkiksi puremaan mun rintoja (mistä voisin nauttia aina) ja käsken/pyydän puremaan kovempaa, ei kukaan uskalla. Hirveän turhauttavaa, ei ihminen mene pienestä rikki...

Mä olen ''yhden miehen nainen'', mun mielenkiinto rajoittuu kerralla yhteen ihmiseen. Musta ei olisi ikinä pettämään ketään tai toimimaan toisen selän takana.
   Sama pätee mun hyvin rajoittuneeseen kaveripiiriin. Mulla on vain kaksi ystävää, ja he ovat pysyneet hyvin läheisinä ja tärkeinä jo yli kymmenen vuotta. He ovat kaksi joihin ainoastaan luotan ja mun on hankala solmia uusia kaverisuhteita. Tai vaikka onnistuisin solmimaan niitä, on ne lähtöisin toisesta osapuolesta ja ne suhteet pysyvät hyvin pinnallisina. Ihmisillä on toisinaan hankaluuksia ymmärtää sitä, helposti oletetaan ettei mua kiinnosta sosiaalinen elämä tai muiden asiat. Eivätkä ne oikeastaan hirvittävästi kiinnostakaan jos rehellisiä ollaan. Mun elämää ei liikuta liki mikään koska mulla on se oma kupla johon ei mahdu mitään tai ketään. Se on se oma tila jonka mä vaadin että elämä on mahdollisimman, no jos ei miellyttävää niin siedettävää ainakin.

Äänet ja puheen ymmärtäminen. Mä harvoin haluan olla hiljaisuudessa, mä tarvitsen aina jotain musiikkia tai ääntä taustalle. Siis ihan koko ajan. Mä en kykene nukahtamaan hiljaisuudessa, keskustelemaan tai katsomaan telkkaria ilman taustahälinää. Hiljaisuus tekee mut levottomaksi. Mutta se on hyvin tarkkaa, millaista ääntä haluan kuulla. Yleensä mä kuuntelen yhtä ja samaa kappaletta kokonaisen päivän putkeen vaihtamatta välissä lainkaan uuteen kappaleeseen. Nukkumaan mennessä mun täytyy kuunnella jotain puhetta. Mua ärsyttää korkeat äänet, esimerkiksi naisten puheääni saa mut toisinaan hulluuden partaalle.
   Puheen ymmärtäminen on mulla omasta ja muiden näkökulmasta kuulemma liki täysin normaalia. Mä ymmärrän missä mielentilassa asiat sanotaan, sekä ymmärrän ihmisten kehonkieltä. Mutta mä en osaa asettua toisen rooliin tai kykene ymmärtämään miltä toisesta tuntuu.

Vaikka ylempänä lukee hankaluus esimerkiksi tunnistaa sarkasmia tai huumoria, mulla ei ole ongelmia siinä. Kiitos sen ympäristön jossa mä olen kasvanut, jossa kaikki asiat otetaan vaikka väkisin huumorin kannalta. Mulle on sopinut vallan hyvin se ja se on osa mua että asioita ei oteta liian vakavasti. Mä väsyn vakavuuteen hyvin nopeasti.
 
Mutta miksi mä kirjoitan tästä tänne? Ehkä sen takia, että mä olen yrittänyt itse pohtia miten Asperger sopii mun mieltymyksiin. Rajoittaako se vai onko se vain hyväksi? 
   Hyväksi siinä mielessä että mut on hyvin helppo ajaa mukavuusalueen ulkopuolelle pienillä asioilla. Huono siinä että monet pelkäävät tekevänsä liikaa. Että mut ajetaan liian reunalle. Kuin Asperger-henkilö olisi avuttomampi tai heikompi kuin neurotyypillinen henkilö. Vaikka asia ei ole niin, enkä mä ole tyhmempi kuin normaali henkilö. Mulla on suuta sanoa omat rajani ja keskustella niistä jos toinen on halukas tietämään. Mä kuitenkin tarvitsen aikaa siihen. Mun kanssani täytyy olla kärsivällinen ja tietää mitä tehdä. Voisiko sanoa jopa niin että mä en sovi aloittelijoille? 


Tästä tuli nyt hyvin sekava selitys, mutta varmasti tämä nyt edes hiukan selventää mistä on kysymys. Google toki tietää kertoa enemmän yleispäteviä faktoja ja mä yritin vain tuoda muutamia asioita esille omasta näkökulmastani. Palaan ehkä pohtimaan tätä joskus tarkemmin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tulee näkyviin hyväksynnän jälkeen.

Sähköpostiosoitteeni: bittersweetest@outlook.com