Ja yleensä lopulta huomaa ettei pahin toteutunutkaan, että kaikki ne pelot ja epävarmuus olivat aikalailla turhia. Mutta ensin pitäisi uskaltaa ja kärsiä se välivaihe jolloin odottaa miten toinen suhtautuu. Eikä se ole yhtään mukavaa, se on sanalla sanoen hirveää kidutusta.
Sitten sitä alkaa miettimään että mitä siinä muka menettää jos nolaakin itsensä. Mutta toisaalta, eikö ole joskus ihan okei nolata itsensä?Kyllä mua voi kiusata ja häpäistä loputtomiin, mutta tämä on nyt eri asia. Se on se asia jossa haluaisi niin paljon näyttää että minähän perkele teen tämän tai vikisen ja teen.
Mutta no... Minä nyt voin tehdä mistä tahansa asiasta ongelman, varsinkin niistä joihin liittyy jotain sellaista jossa paljastaa jotain itsestään. Varsinkin jos joutuu menemään yhtään sille alueelle jossa toiselle pitää antaa vähäsen periksi että toinen saa tietää mistä pitää ja mistä ei.
En ollut aiemmin täytellyt mieltymyksiäni mihinkään listoihin ja yhtäkkiä olisikin pitänyt osata ja tietää. Ja vaikka sanotaan että älä ota stressiä ja tee ihan kuten tahdot, niin minähän tasan otan siitä stressin. Haluaisin miellyttää ihmisiä rajattomasti, mutta ahdistun jo siitä jos pitäisi täyttää yksi naurettava lista.
Se on kai sitä puolustuskannalle menemistä ja sitä että yrittää ottaa kontrollin itselleen - vaikkei sitä oikeasti tahtoisikaan.
Nyt kirjoitan loppuun sen helvetin tekstin jota olen miettinyt eilisestä asti, tai siis se on jo valmis mutta en ole lähettänyt sitä vielä. Ja pitäähän sitä vähän viilata vielä. Ja miettiä sitä mitä kaikkea noloa kirjoitin. Ja polttaa topallinen röökiä ennenkuin uskaltaa. Ja kenties keksiä jokin tekosyy olla lähettämättä sitä...
Ei kai häpeään edes ole mahdollista kuolla? Eihän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin hyväksynnän jälkeen.
Sähköpostiosoitteeni: bittersweetest@outlook.com